Sammunut sammakko oli elossa. Ympäristönsuojelijat löysivät hänen DNA: n ympäristöstä

Tutkimuksessa tutkijat keräsivät ja testasivat ympäristön DNA:ta eli eDNA:ta biologisesti monimuotoiselta rannikolta

Atlantin metsiä ja Cerradon niittyjä Brasiliassa.

EDNA-menetelmä tarjoaa tutkimusmenetelmän,Se voi vahvistaa sellaisten lajien läsnäolon, joita ei ole havaittu perinteisillä menetelmillä. Tämä auttaa ympäristötutkijoita arvioimaan uudelleen uhanalaisten tai vuosia havaitsemattomien lajien esiintymistä ympäristössä.

Huolellisen tutkimuksen jälkeen tunnistaalajeista, joiden uhka vaihteli näillä Brasilian alueilla, tutkijat käyttivät eDNA: ta 30 kohde-amphibian lajin löytämiseen kuudesta sijainnista, joissa sammakot tiedetään aiemmin asuneen.

Megaelosia bocainensis - jaSerra da Bocainan kansallispuistosta Brasiliasta kuollut sukupuuttoon kuuluva laji, joka aiemmin tunnettiin vain tästä museonäytteestä, kerätty vuonna 1968

”Pienet DNA-palat ympäristössä eivät olekerro meille, kuinka monta yksilöä on olemassa ja ovatko he terveitä, mutta he kertovat meille, että laji on edelleen läsnä ", kertoo vanhempi tutkimuksen kirjoittaja Kelly Zamudio, professori Goldwin Smith. Ekologia ja evoluutiobiologia Taide- ja tiedekorkeakoulussa.

Elävät organismit jättävät DNA: n jälkiä maaperään, veteen ja ilmaan. Tutkijat käyttävät nyt yhä enemmän erittäin herkkiä näytteenottotekniikoita eDNA: n havaitsemiseksi uhanalaisten lajien suojelemiseksi.

Tutkijat ottivat vesinäytteitä.Palattuaan laboratorioon he uuttivat DNA: n, sekvenssivät sen geneettisesti, kitkivät geneettistä materiaalia ihmisistä, sioista, kanoista ja muista organismeista, kunnes he pystyivät eristämään kaiken sammakon DNA: n.

PaljastavaM. bocainensisvaati paljon työtä:laji katosi kauan sitten, eikä ollut olemassa kudoksia, joista DNA:ta voitaisiin erottaa verrattavaksi eDNA:han. Mutta tutkijoilla oli sekvenssit kaikille Megaelosia-suvun sisarlajeille, ja he tiesivät sen sisarlajin levinneisyysalueet.

Lue myös

Kävi ilmi, että Mayan sivilisaatio jätti kaupunkejaan

Sairauspäivänä 3 useimmat COVID-19-potilaat menettävät hajuaistunsa ja kärsivät usein nenästä

Tutkijat ovat selvittäneet, miksi lapset ovat vaarallisimpia COVID-19: n kantajia