Roottoripurjeet eivät näytä perinteisiltä kangaslevyiltä, vaan klassisilta laivasuppiloilta. Yhtiö
Kuten yhtiössä selitettiin, purje käyttää efektiäMagnus, joka liittyy paineen laskuun, joka tapahtuu, kun esine liikkuu ilmassa. Kun tuuli kohtaa pyörivän roottoripurjeen, ilmavirtaus kiihtyy purjeen toisella puolella ja hidastuu toisella puolella. Ilmavirran nopeuden muutos johtaa paineen alenemiseen, joka synnyttää nostovoiman kohtisuorassa tuulen suuntaa vastaan.
Suotuisissa tuuliolosuhteissa laivatpyörivällä purjeella varustettuna ne voivat kaasuttaa päämoottoreita. Samalla tehoa riittää lennon nopeuden ylläpitämiseen yhtiön mukaan. Roottoripurjeen pyörittämiseen käytetään säädettävää sähkökäyttöä, joka saa voimansa aluksen pienjänniteverkosta.
Yhtiö toteaa, että laitteen perustakäytössä on Flettner-roottori, suomalaisen insinöörin 1900-luvun alussa kehittämä laite. Tuolloin tekniikkaa ei käytetty laajalti, mutta vihreän energian aikakaudella vaihtoehtoiset tuuliturbiinit auttavat pienentämään hiilijalanjälkeä. Yhtiön mukaan roottoripurjeiden asennus vähentää aluksen konfiguraatiosta ja kulkureitistä riippuen polttoaineen kulutusta ja päästöjä.
Laiva, jossa on roottoripurjeet. Lähde: Norsepower
Esimerkiksi asentamalla kaksi 35 metrin pyörivääRo-ro-aluksella purjehtiminen on johtanut jopa 25 %:n nettopolttoaine- ja päästösäästöihin, Norsepower kertoo. Saman työntövoiman luomiseen tarvitaan noin 3 tuhatta neliömetriä klassisia purjeita, kehittäjät lisäävät.
Samalla roottoripurje voidaan "laskea" napin painalluksella. Laite ottaa vaaka-asennon ja tässä muodossa alus pääsee turvallisesti kulkemaan siltojen alta.
Ensimmäiset sellaisilla purjeilla varustetut alukset liikennöivät jo valtamerellä. Ja Norsepower teki sopimuksen massatuotannon käynnistämisestä Aasiassa.
Kansikuva: Norsepower
Lue lisää:
Katso taivaallista "Titanicia", joka toimii ydinvoimalla
NASA keksi, kuinka etsiä elämää Marsista: koe osoitti, missä se voisi olla
Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeettoja, jotka eroavat Maasta, mutta sopivat elämään